Kunnalla on velvoite järjestää päivähoitoa kunnassa asuville 10kk - 6v ikäisille lapsille. Päivähoitopaikkaa pitää hakea, jonka jälkeen se pitää osoittaa neljän kuukauden sisällä hakemuksesta.

Päivähoidon puitteista ja sisällöstä määrätään laissa. Laissa on mm. määritelty enimmäiskoot päivähoitoryhmille ja niihin liittyvä henkilökuntamäärävaade. Päivähoidon vaatimukset riippuvat myös päivähoidon muodosta.

Perhepäivähoidossa perhepäivähoitaja hoitaa kokopäivähoidossa yhteensä neljää lasta, yleensä omassa kodissaan mahdollisesti omien lapsiensa ohella.

Ryhmäperhepäivähoito on kahden tai kolmen hoitajan yhteisö, jotka toimivat yhteisissä tiloissa. Ryhmäperhepäivähoito voi olla kaupungin ylläpitämää kaupungin tiloissa, mutta muoto on yleisemmin käytössä yksityisessä ryhmäperhepäivähoidossa. Yksityisen ryhmäperhepäivähoidon yksi tyypillinen muoto on, että toiminta on keskittynyt yhden aktiivisen lastenhoitoon jollain tapaa vihkiytyneen henkilön ympärille ja toiminnan laajentuessa mukaan on palkattu tai yrittäjämäisesti liittynyt yksi tai kaksi alasta kiinnostunutta henkeä lisää. Ryhmäperhepäivähoito on perhepäivähoidon tavoin tyypillisesti kodinomaista ja lasten lukumäärä on rajoitettu neljään lapseen per hoitaja.

Päiväkodit ovat lähtökohtaisesti suurempia lastenhoitoyksikköjä. Päiväkotitoimintaa säätelevä laki on tiukempi kuin perhepäivähoidon vaatimukset. Kunnalliset päiväkodit ovat osa kunnan varhaiskasvatuksen organisaatiota. Yksityisen päiväkodit voivat olla joko yhden yksikön toimijoita tai sitten yksityisiä päivähoitoketjua. Viime vuosina yksityiset päiväkotiketjut ovat laajentaneet verkostojaan voimakkaasti.


Päivähoidon kustannus perheille on huomattavasti pienempi kuin mitä päivähoidon tuottaminen kustantaa. Päivähoidon kustannukset yksityisellä puolella katetaan pääosin kolmesta lähteestä:

1. Hoitosopimuksien mukaisista maksuista vanhemmilta. Hinnat määräytyvät markkinatalouden mukaisesti ja voivat vaihdella paljonkin. Käytännössä yksityisen palveluntarjoajan hinnoittelussa vanhempien maksuosuus jää kuitenkin yleensä suhteellisen lähelle kunnan perimää päivähoitomaksua. Yleensä maksuosuus on hieman kunnan perimää suurempi.

2. Kelan tuesta, mikä siis käytännössä valtion verorahoista ja kaikille toimijoille samoista lähtökohdista saman suuruinen.

3. Kunnan hoidontuesta, jonka suuruus on kuntakohtainen ja jonka periaatteet vaihtelevat. Tämä osa kustannuksia katetaan siis lähinnä kunnallisverosta. Kuntalisä on osa kuntien erilaisia tavoitteita ja malleja houkutella uusia asukkaita ja muokata väestönrakennetta.

Päivähoitopaikkaa harkittaessa voi joissain tilanteissa olla hyvä kartoittaa mm. seuraavia asioita:

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ilman erityistä syytä on laitonta. Kohdellaanko henkilökuntaa tältä osin asianmukaisesti?

Saako henkilökunta lomarahat vai loppuuko työsuhde kesäksi?

Millaiset kesä ja muut mahdolliset hoitotauot ovat? Onko korvaavaa hoitopaikkaa?

Kuinka pitkä irtisanomisaika hoitosuhteessa on?

Milla perusteilla hoidon tuottaja voi irtisanoa sopimuksen?

Millä perusteilla ja kuinka nopeasti hoitomaksuja voidaan yksipuolisesti muuttaa?

Alalla on paljon vaihtuvuutta. Kuinka pysyviä hoitajien työsuhteet ovat olleet? Voiko päätöksiä tehdä perustuen nykyiseen henkilökuntaan?

Paljon eri kulttuureja tai aktiviteettipainotuksia voivat vaikuttaa hoidon kompleksisuuteen, mikä sitten voi olla hyvä tai huono asia.

Mikä on hoitajien koulutustausta ja osaaminen? Lastenhoitaja on kouluja vaativa ammattinimike, lastentarhanopettaja vielä pitempi kouluja vaativa taso.

Hoitorakennuksen kunto. Näkyykö merkkejä kosteudesta?

Onko ulkoleikkipaikka päivähoitorakennuksen yhteydessä vai tarvitaanko ylimääräinen siirtymä?

Onko perhepäivähoidon tilat kalustettu lastenhoitoon suunnitelluilla kalusteilla (täyspuuta, millaiset nukkumaratkaisut)?

Hoitohenkilökunnan lukumäärälle on minivaatimukset. Miten hoitopaikka käytännössä laskee ja toteuttaa sitä? Mitkä kaikki henkilöt voidaan laskea ko. hoitovahvuuteen? Entä voiko ja paljonko on ollut poikkeuksia tästä laskennallisesta vahvuudesta?

Paivähoitoalalla on paljon tuettua työntekoa. Miten päivähoidossa käy työelämään tutustujia, harjoittelijoita tai esim. vajaakuntoisia. Kohdellaanko heitä ilmaisena työvoimana vai saavatko asianmukaisen kohtelun ja kokemuksen?

Tulevan varalle, onko hoitopaikassa sisaralennuspolitiikkaa? Sisaralennukset kunnalla kasvavat ja jo kolmen lapsen perheen hoitomaksut alkavat kunnallisella puolella olemaan erittäin kilpailukykyiset.

Päivähoitopaikka voi hyvin olla myös työpaikan lähellä tai työmatkalla. Etäisyys kotiin ei välttämättä ole niin tärkeää kuin kuljetusten viemä aika. On hyvä huomioida mihin suuntaan ja aikaan ruuhkat ovat. Lapsen hakemista ajoissa on ikävä jännittää rutiininomaisesti liikenneruuhkassa?

Olettaako päivähoidon järjestäjä vanhempien osallistuvan talkoisiin tai muutoin hoitoa tukevaan toimintaan?

Tärkeintä lienevät kuitenkin vertaisten kokemukset. Kerro hyvistä ja huonoista päivähoito kokemuksistasi sähköpostilla (info(at)yksityinenpaivahoito.fi)! Kehujen ja risujen muoto on vapaa, mutta muistathan ilmoittaa sen kohteen yksiselitteisesti (päivähoidon järjestäjän y-tunnus tai virallinen nimi). Kertomuksia voidaan käyttää päiväkotitoimijoiden arviointiin.